raccoon

Eräänä iltana olin menossa kylppäriin ja olin yksin alakerrassa, kuulin hassua ääntä Lexin huoneesta ja ihmettilin et mitäää. Sitten tajusin et se on kissa syömässä kovia, joten päätin mennä heippaamaan Lunaa. Avasin oven ja kissa makasi sängyssä + ainakin 3 pesukarhua oli syömässä sen ruokia!!! Koko perhe oli tullut illastamaan, sain melkeen sydärin ja sitten häädettiin ne pois yhdesä siskon ja sen kavereiden kanssa. Nyt oon nähnyt elämäni ekat pesukarhut livenä! Ne asuu vissiin tossa yhdessä puussa meijän pihalla ja yrittää aina iltaisin parvekkeen ovista sisääm. Eilen sain otettua kuvan yhdestä, joten tässä se on!

pikku tappajasöpöliini

Hello

Viime yönä tultiin kotiin Vistasta, ja on kiva olla täällä taas!

Tänään menin ekaa kertaa cross country harjoituksiin, and I love it. Oli mahtavaa päästä juoksemaan kunnolla, meinaan nää kaksi viikkoa on ollut tosi liikkumattomat, kiitos autolla-joka-paikkaan :D
Joukkue on tänä syksynä aika pieni, listojen mukaan pitäisi tulla 23 poikaa ja 8 tyttöä. Nyt oli paikalla jotain 12. Oli mukava tavata omanikäisiä nuoria, muitakin kun Lexin kavereita. Treenit oli mulle helpot tai ehkä vaan olin odottanut jotain paljon rankempaa, jokatapauksessa odotan innolla kisakauden alkamista.
Joukkueen päävalmentaja on hauska tyyppi, on myös matikan opettaja ja siltä hän vaikuttaakin. Tiesi suomalaisia juoksijoita, Paavo Nurmen ja Lasse Virenin! Kun hän kysyi multa parhaista naisjuoksijoista enkä osannut sanoo, niin ehdotti että sinä tietenkin ;) Mä oon ainut seniortyttö joukkueessa. Tänään juttelin eniten pari (siis ne 2 ketä oli paikalla) tytön kanssa, olivat tosi kivoja. Huomas selkeesti ketkä on treenannu aikasemminkin XCta ja varsinkin seniorpojat erottu hyvin ja puolivälissä he meni shirtless, cool. Harjoitukset on siis joka arkipäivä 1,5 tuntia nyt kun freeseason ja sitten muuttuu vähän kun kisat alkaa.

Eipä oo muuten mitään ihmeellistä tapahtunut, kaipaan enemmän tekemistä! Onneksi nyt sitä tulee olemaankin ja koulu alkaa vajaan 2 viikon päästä - haluisin sinne kylläkin jo.

Ei oo tullu vastaan mitään isoja eroavaisuuksia tässä jenkkielämässä, ja ei oo kulttuurishokista tietoakaan. Kai se sieltä jossain välissä pomppaa esiin or not. Englanti sujuu nopeammin eikä tarvii ajatella enään niin paljoa. Yksi ilta Vistassa menin ihan sekasin, ylienergisyyden seurauksena ja Lexin piti viedä mut vähän kävelylle rauhottumaan. Jotenkin ton jälkeen meijän välit lämpeni isolla askeleella, ja nyt tullaan paljon paremmin juttuun.

Lauantaina mennään raveihin (en tiiä oikeinkirjotuksesta) eli jonkinlaisiin isoihin bileisiin, paljon valoja ja teknofiilismusaaa. Se pidetään intiaanireservaatti alueella, ja ollaan yötä makuupusseissa taivasalla - tai sit autossa. Mutta tulee olee kivaa!

-

Ei oo oikeestaan mitään ihmeellisempää tapahtunut, mutta täytynee silti välillä päivittää blogia ja laittaa vähän kuvia.

tässä on mun koti!

mä ja sisko rannalla

Nyt oon tasan viikon ollut perheen kanssa, ja hyvältä tuntuu :D
Tällä hetkellä ollaan etelä-californiassa isovanhempien luona, paikassa nimeltä Vista. Eka luulin et mennään San Diegoon mutta ei ihan, se on 40 min päässä.

Lähdettiin ajamaan tänne tiistaina aikaisin aamulla, ja matka kesti noin 7 tuntia. Ja takaisin lähdetään sitten seuraavana keskiviikkona, eli tiedossa mukava rentoutumisloma :D

automatkalta, rolling hills

Nää isovanhemmat (hostäidin vanhemmat) on tosi mukavia, mies on joku yli 80 ja ei enään niin hyvässä kunnossa mutta tosi pirtsakka silti. Äiti vähän yli 70, argentiinalainen ja nuorekas. Etelässä kun ollaan niin kuuma on, mikä kelpaa mulle oooikein hyvin! Palmuja on joka puolella, ja appelsiineja saa suoraan puusta.
Suurimmaksi osaksi ollaan oleiltu tuolla uima-altaan puolella, ja oon aika hyvin taas ruskistunut! On oikeesti ihan mahdottoman hothothot.

Pääsin myös ekaa kertaa shoppailemaan, ja kaikki oli oikeesti tosi halpaa niinkuin on kerrottu. Ostin vaikka mitä, eikä rahaa kulunu paljon yhtään siihen tavaramäärään verrattuna! Täytyy viel lähipäivinä päästä johonkin urheiluliikkeeseen ostamaan kaikkee juoksukamaa ja uudet lenkkarit.

Tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä että rahat tulee riittämään hyvin tän 10,5 kuukautta täällä! Varsinkin kun mun ei tarvii ilmeisesti koulussa maksaa paljon mistään, niillä on siellä joku Pirates klubi ja ne joka vuosi kerää tälle AFS-oppilaalle rahaa. Eli tuun saamaan joka viikko vähän rahaa semmoselle koulun debitkortille millä voi ostaa sitten välipaljoa ja koulutavaroita, sitten saan koulun collegeasun, urheilupuvut ja muut, lipun promiin, seniormatkat San Fransiscoon ja Disneylandiin + oli siin jotain muutakin en muista just nyt, mut tosi kiva juttu :)

Eilen käytiin myös elokuvissa katsomassa Eat Pray Love, oli ihan okeei vähän tylsä kylläkin. Varmaan ekaa kertaa ikinä itkin elokuvissa silleen et kyyneleet valus poskilla! Tosin en kyllä varsinaisesti elokuvan takia :D yksi kohtaus oli vaan semmonen et tuli ikävä..

Yleisesti tää aika mitään oon täällä nyt ollut on kulunut ihan hyvin, vaikka kaipaisin enemmän tekemistä!
Haluaisin että koulu alkaisi jo niin pääsis kiinni siihen arkeen, sopeutuis nopeemmin uuteen elämään, saisi kavereita ja paljon muuta ajateltavaa. Onneksi cross country treeneihin pääsen ensi viikon torstaina ( ne alkaa jo ma, mutta tullaan varsta to kotiin), niin saa tutustua koulukavereihin. Ja kans se että pääse urheilemaan!! Oon kerran käyny juoksemassa, mutta tänne etelään unohdin ottaa lenkkarit niin ei voi. Oikeesti joka paikkaan mennään autolla, ei ees kahden korttelin päähän voi kävellä :D
 Olen viihtynyt hyvin, aika mennyt melko nopeasti. Toisaalta haluaisin tosi paljon Suomen kotiin vanhempien luokse, mutta toisaalta en halua pois täältä! Täällä oon ruvennu ajattelemaan miten eritavalla tekisin asioista jos olisin Suomessa, kun oon nähny miten paljon nää osoittaa rakkautta toisiaan kohtaan haleille ja pusuilla ym. Mutta mä halusin kokea vuoden erilaista elämää ja sen tulen saamaan, enkä kadu + koska tuun muuttumaan niin paljon ihmisenä!

P.S. tää postaus näyttää kamalalta, koska mulla oli PALJON ongelmia sen kanssa. Kuvia en voinu laittaa silleen kivasti sivuille koska sillon tekstit meni ihan sekasin ja kaikki on ihan pötkössä! Mut en vaan osaa, enkä jaksa opetella :D

USA

Perheessä oon ollu nyt 2 päivää, ja kaikki on erittäin mukavia. Jännitti tosi paljon ennen kun nähtiin, mut se oli tosi ihanaa ja tuli jotenkin helppottunu olo. Etenkin mom vaikuttaa perheen "sydämeltä", puhelias ja tykkkään paljon!

Tää on niin outoo olla täällä! En vaaan tajuu, ihan kun olisin jossain eri maailmassa :D:D: ehkä se tästä parin viikon kuluessa :)

Hyvin on kaikki sujunut, ei mitään ihmeelistä oo tapahtunu mut tietty uusii juttui nää on. Tää on vähän tämmöst kun on vielä kesäloma. Lexi on näytelly mulle paikkoja ja ollaan oltu sen kavereitten kanssa.
Suomalaisuudesta on ollut jo jotain etua, meinaan eilen kun mentiin syömään meksikolaiseen niin sain ilmaisen burriton!! Koska sanoin olevani Suomesta kun kysyttiin, hymyilin nätisti ja myyjäpoika tykkäs mun aksentista :D:D Yks siskon kaveri Jimmy oli mukana, ja se oli niiiin kateellinen ( hyvällä tavalla)
Täällä on tosi kauniin näköstä ulkona, paljon luontoa ja ihanat rannat. Ilma vaan on tosi kylmä (20 astetta) ja pilvistä.

Tuliaisistani tykättiin kovasti, ja hostiskä sano pitävänsä salmiakista en kyl sit tiiä kun ei se viel oo maistanu suomalaista :D nää oli ostanu mullekkin jo lahjan, yökkärin ja semmosen ihanan lämpimän ja pehmosen aamutakin!

Englannin ymmärtäminen sujuu tosi hyvin, melkein kaiken tajuun. Mut ärsyttää älyttömästi se, kun ei vaan pysty osallistumaan keskusteluun!!! Ja hei small talk...

Kameraaa en oo oikeen muistanu pitää esillä, et löytyy vasta vähän kuvia. Parempi oli alottaa pian, tai kohta huomaan et oho vuosi meni mul on 5 kuvaa :D

Huomenna päivällä lähdetään ajamaan sinne San Diegoon isovanhempien luokse, jeei.
Otan koneen mukaan ni varmaan sieltäkiin tulee jotain kirjotettuu.

En jotenkin saa nyt laitettua mitään kuvia, mutta laitan heti kun on aikaa siihen!

I made it

Perillä ollaan, ja ehjänä selvittiin. Väsyttää ihan älyttömästi, oli niin pitkä matka. San Josen lentokentällä mua oli vastassa kaksi AFS:n naista ja tulin niitten kanssa tänne hotellille. Mulla on oma huone, ja täs on kaksi parisänkyy :D toinen pomppimiseen, ja toinen nukkumiseen ehe. En oo nähny muita vaihtareita, tänään illalla tulee yksi tyttö Brasiliasta nii sen nään ainakin huomenna sitten. Tälle alueelle tulee vissiin paljon pohjoismaisii oppilaita, ainakin oli 2 Ruotsista, norjalainen ja tanskalainen. Sitten myös muistaakseni thaimaasta, saksasta. Kerron kun tiiän tarkemmin, mut yhteensä 14 meitä tulee olemaan.

Jei huomenna pääsee perheeseen, vähän jännittää tosiaan :)

tässä meijän LA-ryhmä :)

lähtöö

2,5 tunnin päästä on herätyskello oimassa, ja sitten lähdetään ajamaan äitin & iskän kanssa Helsinki-Vantaalle. Pakkaamisen sain suoritettua kunnialla loppuun, tuloksena 23 kg matkalaukku ja 9 (heh kilo liikaa, mut ei niit punnita) kg käsimatkatavaroita. Luultavasti mun selkä ja hartiat tulee kuolemaan jo Amsterdamissa kun raahaan reppuu ja käsilaukkuu :)

Dingsdings ihan hyvältä tuntuu ainakin nyt, ystävät nähty viimiisen kerran tänään ja ikävä tulee kyllä, mutta pysytään yhteyksissä!

Seuraavan kerran kirjottelenkin sitten USAn puolelta, kunhan ensin sinne asti selviän. Joten seuraavaan kertaan!

-Vilma

I will miss you a lot !!

O-N-E

Yksi päivä on enään jäljellä koti-Suomessa, ja fiilis tosi korkeella. Toisaalta en jännitä vieläkään kunnolla, ja sit taas on vähän semmonen happy-nervous olo.
Ehkä sitä ei ymmärrä kunnolla, mut kohta kuitenkin ollaan Amerikassa!!

Kaikki asiat pitäis nyt olla hoidettu, ainoo et huomenna saan kopiot passista ja viisumista ja sit vakuutustodistukset tulostettuina. Tänään kävin vaihtamassa rahaa, eli dollareita on lompakko täynnä.

Pakkaaminen on sanoisinko - heh - melkein tehty. Oikeestaan yllättävän helposti sain vaatekaapista valittua tavaraa, eikä ollut melkeen mitään sellasta must-have-mukaan. Osa vaatteista on vielä kuivumassa, niin laitan sitten huomenna aamupäivällä valmiiksi. Punnitsin ton matkalaukun kun siellä oli kaikki mitä nyt oli siinä esillä, niin tuli iloinen yllätys - se paino vasta 15,5 kg! Eli vielä mahtuu ;)
Käsimatkatavaroiksi otan repun ja sit lisäksi jonkun käsilaukun varmaan. Niihin tungen sit lompakon, kameran, tietokoneen, kaikki paperit yms. mitä tulee tarvitsemaan, litran minigrippussin täynnä rasvoja ja muita plus sit jotain mitä mieleen tulee!

Tilanne 2 päivää ennen lähtöä

Tuliaiset tuli suurimmaksi osaksi ostettua eilen, ja tässä listaa sekä pari kuvaa niistä. Eli nyt on suomikirja plus jotain vihkosia, Marimekon patakinnas ja -lappu, Artekin 2 pannulappua ja Alvar Aalto pannunalunen (isovanhemmille), Marimekon unikkokassi, servettejä, pullonavaaja, suklaata, pelikortit, avaimenperiä, pikkupullo Finlandiavodkaa, sitten siskolle Marimekon pussukka, pyyhe ja sakset.
Lentokentältä pitää vielä ostaa vähän salmiakkia and that's it!

osa on lahjapaketeissa nii ei oikeen näy millasia :D

seven days is a week

ENÄÄN ON VIIKKO JÄLJELLÄ!!

Viikon päästä istun lentokoneessa, ja melkeen oon perillä jo jihuu! Los Angelesista matka jatkuu lentokoneella San Joseen, missä orientaatioleiri. Perhe hakee mut sieltä 13.8 klo 2 pm :)

Nyt rupee jo vähän paniikki iskemään... Kauheesti kaikkia papereita pöydät täynnä, oikeest pelkään et jotai tärkeetä hävii! Joo ja tuliaiset odottaa vielä nätisti kaupassa, kunnes maanantaina käydään äitin kans ostamas ne :D

Pakkaus ei oo edelleenkään edistyny mihinkään, ainakaan tota konseptille tehtyä "listaa" pitemmälle. Kai se sit viimisenä yönä ainaskin hoituu.

Hahaa sain pari päivää sitten Cross Country joukkueen valmentajalta ( Coach Thayer) kirjeen, missä oli treeniohjelma ja muita ohjeita. Harkat alkaa 23.8 klo 3.30 pm, ja siitä eteenpäin on joka arkipäivä koulun alkuun asti. Koulu alkaa siis 8.9!! tosin mulla on jo 6.9 joku new student orientation.

Olin kans saanu sähköpostii koululta semmoselta naiselta joka laittaa noita kursseja ym, ja se kysys et koska oon tää AFSoppilas niin haluun varmaan vähän helpotusta mun lukujärjestykseen. Kelpaa ;)

Ainiin, en tiiä oonko aikasemmin sanonu? Mut kun tää mun koulu eli Stevenson tarjoo joka vuosi täyden stipendin yhdelle (AFS)vaihto-oppilaalle. Nii miettii et miten uskomatonta, että se oon tänä vuonna just mä, kaikista USAan tulevista!!!

Vähitellen on alkanu jo jännittämään, ainakin ihan pikkusen! Enään tosi vähän päiviä Suomessa, ja ne tulee kiitämään kovaa vauhtia :)